Intervjuer - Haastatteluja

Namn/Nimi: Seppo Puolle

Födelseår/Syntymävuosi: 1946

Födelseort/Synnyinpaikka: Helsinki

Flyttade till Sverige/Muutti Ruotsiin: 1976

Första hemkommun i Sverige/Ensimmäinen kotikunta Ruotsissa: Sundsvall

Nuvarande bostadsort/Nykyinen asuinpaikka: Skövde

Vad fick dig att komma till Sverige?

Kvinnan. Var tvungen att bestämma om hon flyttar till Finland eller jag till Sverige. Beslutet blev att jag flyttar. Jobb fanns det dock i Finland också.

Mikä toi sinut Ruotsiin?

Nainen. Piti päättää, muuttako hän Suomeen vai minä Ruotsiin. Päätös oli, että minä muutan. Työtä kyllä oli Suomessakin.

Varför bestämde du dig för att flytta just till Skövde?

Axevalla folkhögskola fick en sverigefinsk huvudman och man sökte efter finsktalande lärare. Jag sökte tjänsten och fick den, men på sommaren ringde man från SFRF (Sverigefinska Riksförbundet) och frågade om jag ville börja som rektor. Efter att ha funderat ett slag, tackade jag ja och hade den tjänsten 1982-2009.

Miksi päätit muuttaa juuri Skövdeen?

Axevallan kansankorkeakoulu sai ruotsinsuomalaisen päämiehen ja sinne haettiin suomenkielisiä opettajia. Hain virkaa ja sain sen, mutta kesällä soitettiin RSKL:stä ja kysyttiin, voisinko ajatella alkaa rehtorina. Hieman mietittyäni vastasin kyllä ja siinä toimessa olin 1982–2009.

Är du finsk eller sverigefinländare? Hur skiljer sig dessa identiteter från varandra?

Jag är självklart sverigefinländare. Jag har rötter i Finland, men bor i Sverige. Jag försöker ta de bästa bitarna från båda länder, som till exempel ätandet av surströmming i Sverige. Jag föreställer mig att en människa, som säger sig vara finsk, inte har bestämt sig för att bo kvar i Sverige. Han/hon har fortfarande en fot i Finland, och upplever inte Sverige som sitt hemland.

Oletko suomalainen vai ruotsinsuomalainen? Miten nämä identiteetit eroavat toisistaan?

Olen tietty ruotsinsuomalainen. Minulla ovat juuret Suomessa, mutta asun Ruotsissa. Koetan valita parhaat palat kummastakin maasta, esimerkiksi hapansilakan syömisen Ruotsissa. Voisin kuvitella, että ihminen, joka sanoo olevansa suomalainen, ei ole päättänyt jäädä Ruotsiin asumaan. Hänellä on vielä toinen jalka Suomessa, eikä koe Ruotsia kotimaana.

Vill du flytta tillbaka till Finland? Varför? Varför inte?

Jag konstaterade ganska snabbt att jag är här och att jag ska stanna här. Jag har aldrig tänkt flytta tillbaka till Finland och därför har det nog varit lätt att anpassa sig. Ibland har jag dock funderat på om resan skulle kunna fortsätta någon annanstans i världen, men jag har inte kommit på vad som skulle bli bättre och nu är det redan för sent.

Haluatko muuttaa takaisin Suomeen? Miksi? Miksi et?

Aika pian totesin, että täällä olen ja tänne jään.  En ole koskaan ajatellut muuttaa takaisin Suomeen ja siksi varmasti sopeutuminen on ollut helppoa. Olen kyllä joskus ajatellut, että voisiko matka jatkua muualle maailmassa, mutta en ole keksinyt, mikä muuttuisi paremmaksi silloin ja nyt se on jo myöhäistä. 

Vad innebär det finska språket för dig?

Trots att jag är ganska tvåspråkig, är finskan ändå säkert det första språket vad gäller rikedomen i språket. Hemma har vi även ett tredje språk. Av den anledningen kan jag hellre säga ”armastan sua” (”jag älskar dig” på estniska) än ”rakastan sinua” (”jag älskar dig” på finska) till min fru.

Mitä suomen kieli merkitsee sinulle?

Vaikka olen aika kaksikielinen, on suomi kuitenkin varmasti se ensimmäinen kieli, kun kielen rikkaudesta on puhe. Kotona on vielä kolmaskin kieli. Voin vaimolle siitä syystä sanoa mieluummin ”armastan sint” kuin ”rakastan sinua”.

Du ansvarar för Skövdes finskspråkiga dagverksamhet. Kan du berätta om den? Vilka är den till för?

Verksamheten är till för alla sverigefinländare och i mötesprogrammen finns delvis gruppens eget kunnande och vetande, delvis använder vi utomstående som berättar för gruppen om viktiga saker. Vi gör också studiebesök och resor, vi ser på filmer och självklart umgås vi. Varje år växer antalet deltagare, säkert också för att antalet daglediga blir fler, men även därför att dessa möten tillfredställer sverigefinländares behov av att få träffa andra och umgås i trevligt sällskap.

Olet vastuussa Skövden suomenkielisen päiväkeskuksen toiminnasta. Voisitko kertoa siitä? Keille se on tarkoitettu?

Toiminta on tarkoitettu kaikille ruotsinsuomalaisille ja tapaamisten ohjelmassa on osittain esillä ryhmän omaa osaamista ja tietämistä osittain käytämme ulkopuolisia kertomassa ryhmälle tärkeistä asioista. Teemme myös opintokäyntejä ja – matkoja, katsomme filmejä ja tietysti seurustelemme. Joka vuosi osallistujien määrä lisääntyy, varmasti jo siksi, että päivävapaiden määrä lisääntyy, mutta myös siksi, että nämä tapaamiset täyttävät monen ruotsinsuomalaisen tarpeen tavata muita ja viihtyä mukavassa seurassa.

Du är med i referensgruppen/samrådsgruppen för finskt förvaltningsområde i Skövde kommun. Vad har du för önskemål vad gäller finskt förvaltningsområde?

Önskemålet är att det börjar hända någonting. Att samråden inte bara handlar om kaffedrickande och kommunens avrapportering om vad kommunen har gjort. Kommunen har försummat skyldigheten att samråda och man har fattat beslut utan samråd. Delvis ligger kanske felet också hos oss sverigefinländare. Vi kan inte alltid föra fram saker på rätt sätt. Vi borde ordna fler platser inom äldreomsorgen, där det finns finsktalande personal, samt en finskspråkig demensavdelning. Vi skulle behöva få finska klasser till grundskolan. På något sätt måste vi hitta sverigefinska unga, som tar ansvaret för att föra vidare den sverigefinska kulturen och det finska språket.

Olet mukana Skövden kunnan suomen kielen hallintoalueen referenssiryhmässä/neuvotteluryhmässä. Mitä toivomuksia sinulle on suomen kielen hallintoalueen suhteen?

Toivomus on, että jotain alkaisi tapahtua. Että neuvonpito ei ole vain kahvinjuontia ja kunnan raportointia, mitä kunta on tehnyt. Kunta on myös laiminlyönyt velvollisuuden neuvonpitoon, tehnyt päätöksiä ilman neuvonpitoa. Osittain on ehkä vikaa myös meissä ruosuissa.  Emme itse aina osaa viedä asioita eteenpäin oikealla tavalla. Pitäisi saada aikaiseksi enemmän vanhustenhoitopaikkoja, joissa on suomenkielistä henkilökuntaa sekä oma suomenkielinen dementiaosasto.  Pitäisi saada suomenkielisiä luokkia peruskouluun. Pitäisi jollakin tavalla löytää ruosu-nuoria, jotka ottavat ohjat käsiinsä ruotsinsuomalaisen kulttuurin ja suomen kielen eteenpäin viemiseksi.

Du är också med i minoritetsarbetet inom Västra Götaland. Kan du berätta om det?

Västra Götalandsregionen är ett förvaltningsområde, för inom den finns kommuner som tillhör finskt förvaltningsområde. Den har en samrådsskyldighet med de nationella minoriteterna. Regionens kommitté för rättighetsfrågor är det organ som har samråd med alla de fem nationella minoriteterna. Vi är fyra sverigefinländare, jag är en av dem, som har samråd som sverigefinländarnas representanter och detta fungerar i allmänhet väldigt bra. Ibland har det varit brist på angelägenheter att ta upp, när minoriteterna själva inte har kunnat ta initiativ. Nu har dock sverigefinländarna aktiverats och de har skrivit åtskilliga skrivelser både till regionstyret och exempelvis kulturnämnden. Kommittén för rättighetsfrågor har också beviljat 1,3 Mkr av sina egna skattemedel till minoriteterna för att stärka organisationer och vi har delat ut dessa medel baserat på ansökningar från organisationerna. Nu diskuterar vi också hur vi kan få tillgång även till kulturpengar och på lång sikt även till folkhälsoresurser.

Olet mukana myös Länsi-Götanmaan vähemmistötyössä. Voisitko kertoa siitä?

Länsi-Göötanmaan aluehallinto (region) on hallintoalue, koska sen alueella on kuntia, jotka kuuluvat hallintoalueeseen.  Sillä on velvollisuus neuvonpitoon kansallisten vähemmistöjen kanssa. Aluehallinnon oikeuksienvalvontakomitea on se elin, jolla on neuvonpito kaikkien viiden kansallisen vähemmistön kanssa. Meitä on neljä ruotsinsuomalaista, minä yksi heistä, jotka käymme neuvonpitoa ruotsinsuomalaisten edustajina ja tämä toimii yleisesti ottaen valtavan hyvin.  Välillä on ollut asioista pula, kun vähemmistöt itse eivät ole osanneet olla aloitteen tekijöinä.  Nyt ovat ruosut kuitenkin aktivoituneet ja lähettäneet useita kirjelmiä niin aluehallinnon johdolle kuin esim. kulttuurilautakunnalle. Oikeuksienvalvontakomitea on omista verovaroista myös myöntänyt vuosittain 1, 3 Mkr vähemmistöille järjestöjen vahvistamistyöhön ja me olemme jakaneet niitä järjestöjen hakemusten pohjalta. Nyt käymme keskusteluja, että pääsisimme käsiksi myös kulttuurirahoihin ja pitkällä tähtäimellä myös kansanterveysvaroihin.

Finsk text av/Suomenkielinen teksti: Seppo Puolle

Översättning till svenska/Käännös ruotsin kieleen: Anu (Anoo) Niskanen Naing

Namn/Nimi: Liisa Niemelä Poikala

Född/Syntynyt: 1951

Födelseplats/Synnyinpaikka: Rovaniemi

Flyttade till Sverige/Muutti Ruotsiin: 1975

Första hemstad i Sverige/Ensimmäinen kotikunta Ruotsissa: Mariestad

Nuvarande bostadsort/Nykyinen asuinpaikka: Skövde

Utbildning: Finskspråkig fritidsledarutbildning vid Axevalla folkhögskola 1984-86
Koulutus: Suomenkielinen vapaa-ajanohjaajan koulutus Axevallan kansankorkeakoululta 1984-86

Arbetsplats: Rydskolan och Fjärilskolan i Skövde (sedan år 1986) 
Työpaikka: Rydin koulu ja Fjärilin koulu Skövdessä (alkaen vuodesta 1986)

Tjänst: Modersmålslärare och fritidspedagog
Virka: Äidinkielen opettaja ja vapaa-ajan pedagogi

Hur länge har du arbetat som modersmålslärare i Skövde kommun? 2 år
Kuinka kauan olet ollut äidinkielen opettajana Skövden kunnassa? 2 vuotta

Hur många barn får modersmålsundervisning i finska i Skövde kommun just nu?
På Rydskolan är det 9 elever från låg- och mellanstadiet som får undervisning. På Eriksdalsskolan är det 14 elever från låg-, mellan- och högstadiet som får undervisning uppdelat i två olika grupper (i oktober 2014).
Kuinka monet lapset saavat suomenkielistä äidinkielenopetusta Skövden kunnassa tällä hetkellä?/Rydin koululla opetusta saa 9 oppilasta ala- ja keskiasteella, jotka tulevat eri kouluista. Eriksdalin koululla opetusta saa 14 oppilasta ala-, keski- ja yläasteella, jaettuna kahteen eri ryhmään (lokakuussa 2014).

Vad tänker du om arbetet som modersmålslärare? Det är utmanande och inspirerande.Trevligt att se att barnen har blivit fler.
Mitä ajattelet äidinkielen opettajan työstä? Se on haastavaa ja inspiroivaa. Mukava nähdä että lapsia on tullut enemmän.

Vad vill du att barnen ska lära sig? Finska, förstås. Jag vill också att de ska få kunskap om finsk kultur och historia.
Mitä haluat että lapset oppisivat?

Suomen kieltä, tietenkin. Haluaisin myös että he saisivat tietoa Suomen kulttuurista ja historiasta.

Vad är den största utmaningen i ditt arbete?
Det att eleverna är på olika nivåer vad gäller finska språket och att få de barn att prata som egentligen inte använder finska hemma.
Mikä on suurin haaste työssäsi?

Se että oppilaat ovat eritasoisia suomen kielen suhteen ja se miten saisin ne lapset puhumaan jotka eivät oikeastaan käytä suomen kieltä kotona.

Hur många av dina elever pratar finska hemma?
Jag har 23 elever och jag tror att fem av dem använder finska hemma.
Kuinka monet oppilaistasi puhuvat kotona suomen kieltä?

Oppilaita on yhteensä 23 ja luulen että viisi heistä käyttää suomen kieltä kotona.

Varför tror du att man inte pratar finska i fler hem?
För att finska inte riktigt har varit så populärt i Sverige.
Miksi luulet että suomen kieltä ei puhuta useammassa kodissa?

Koska suomen kieli ei ole ollut oikein suosittu Ruotsissa.

Vad är största glädjekällan i ditt arbete som modersmålslärare och vad får dig att orka fortsätta med detta viktiga arbete?
Intresset för hur jag ska få barnen att lära sig språket är utmanande och inspirerande. Eftersom finska är mitt eget modersmål, får jag en närmare kontakt med de barn som har en finsk bakgrund. Det att jag får en bra kontakt ger kraft. Det känns som att jag är tillbaka där jag började. När jag kom till Rydskolan 1986, fanns det många barn med finsk bakgrund på skolan och jag var även fritidspedagog för dem. När det behövdes en vikarie till de finskspråkiga klasserna, var jag vikarie i dessa klasser. När de finska klasserna togs bort, blev det en lång paus med finska språket på Rydskolan, men nu får jag återigen vara tillsammans med barn som har finsk bakgrund. Det känns bra. Någonting har hänt med finska språket i samhället. Fler föräldrar vill att deras barn ska lära sig finska.
Mikä on suurin ilonaiheesi äidinkielen opettajana ja mikä antaa voimaa jatkaa tätä tärkeää työtä? Mielenkiinto siitä että miten saisin lapset oppimaan kielen, on haastavaa ja inspiroivaa. Koska suomen kieli on oma äidinkieleni, minulle tulee läheisempi suhde suomalaistaustaisiin lapsiin. Se että saan lapsiin hyvän kontaktin antaa voimaa. Tuntuu siltä että olen takaisin siinä mistä aloitin. Kun alussa tulin Rydin kouluun 1986, koulussa oli paljon suomalaistaustaisia lapsia ja olin myös heille vapaa-ajan pedagogi. Kun suomalaisluokkiin tarvittiin sijainen, olin myös opettajien sijaisena näissä luokissa. Kun suomalaiset luokat lopetettiin, tuli suomen kielen kanssa pitkä tauko Rydin koululla, mutta nyt saan taas jälleen olla suomalaistaustaisten lasten parissa. Se tuntuu hyvältä. Jotain on tapahtunut suomen kielen suhteen yhteiskunnassa. Monet vanhemmat haluavat taas suomen kielen opetusta lapsilleen.

Namn/nimi: Anneli Karjalainen (tidigare namn/entinen nimi: Pääkkö)

Födelseort/syntymäpaikka: Skövde

Nuvarande bostadsort/nykyinen asuinpaikka: Skövde

Grundskola/peruskoulu: Tvåspråkig utbildning (finska/svenska) på Rydskolan i Skövde/Kaksikielinen koulutus (suomi/ruotsi) Rydin koulussa Skövdessä

Utbildning/koulutus: Undersköterska/alihoitaja

Arbetsplats/työpaikka: Finlandiahemmet/Finlandiakoti, Skövde

Hur länge har du arbetat på Finlandiahemmet?/Kuinka kauan olet ollut Finlandiakodissa töissä? 13 år/vuotta

Vilket språk använder du på arbetsplatsen?/Mitä kieltä käytät töissä? Mest finska, men även en del svenska/Eniten suomen kieltä, mutta myös jonkin verran ruotsia.

Är all personal på Finlandiahemmet tvåspråkig? Ovatko kaikki Finlandiakodin henkilökunnasta kaksikielisiä? Ja/kyllä.

Vilket språk använder du hemma?/Mitä kieltä käytät kotona?
Finska och svenska/Suomea ja ruotsia.

Har du barn?/Onko sinulla lapsia?
Ja, fyra barn/Kyllä, neljä lasta.

Vilket språk talar du med dem?/ Mitä kieltä puhut heidän kanssaan?
Jag försöker prata finska för det mesta/Yritän puhua enimmäkseen suomea.

Får barnen undervisning i finska?/Saavatko lapset suomen kielen opetusta?
Ja, de yngre barnen får språkstöd i finska på förskolan och mitt äldsta barn har modersmålsundervisning i skolan./Kyllä, nuoremmat lapset saavat kielitukea suomen kielellä esikoulussa ja vanhin lapseni saa äidinkielen opetusta koulussa.

Är du nöjd med denna undervisning?/Oletko tyytyväinen tämän opetuksen kanssa?
Jo, men det skulle vara bra att få mer språkstöd på finska i förskolan och det vore bra om barnen kunde få modersmålsundervisning på sin egen skola, så att de slipper åka taxi till en annan skola./Kyllä, mutta olisi hyvä saada enemmän kielitukea suomeksi esikoulussa ja olisi hyvä jos lapset saisivat äidinkielenopetusta omassa koulussaan, niin etteivät tarvitse mennä taksilla toiseen kouluun.

Du arbetar på ett finskt äldreboende. Vad tänker du om äldreomsorg på finska? Työskentelet suomenkielisessä vanhainkodissa. Mitä ajattelet suomenkielistestä vanhustenhoidosta?
Det är väldigt viktigt, eftersom många av de äldre inte längre kan svenska och om man inte kan förklara vad man vill, kan det skapa aggression. Det känns tryggt för de äldre om någon kan tala samma språk som de själva./Todella tärkeää, sillä monet vanhukset eivät enää osaa ruotsin kieltä ja jos ei pysty selittämään mitä tahtoo, se voi aiheuttaa aggressiota. Vanhukset tuntevat turvaa jos joku osaa puhua samaa kieltä kuin he itse.